lauantai 21. syyskuuta 2013

perjantai 20. syyskuuta 2013

Tasavaltaisia laskoksia


Ensimmäinen mallitilkku laskoksista on valmis. Tein toiseen reunaan 1 o, 1 n -joustinta, keskelle sileää oikeaa ja toiseen reunaan tasavaltaisia laskoksia. Neula nro 30 oli läppävikainen, ja se aiheutti joustinneuleeseen pientä epätasaisuutta muodostamalla joka toisella kerroksella kertosilmukan, jonka sitten käsin poistin.
Tein mallitilkun shaalikauluksista neuletakkia varten nähdäkseni, sopisiko joustin vai laskokset paremmin kaulukseen. Molemmat näyttävät oikealta ja nurjalta puolelta samanlaisilta. Laskoksia tulee myös takakappaleen keskelle väljyyttä antamaan.
 
Reilunkokoista mallitilkkua väännellessä alkoi tulla muitakin ideoita. Tämän levyisenä siitä tulisi tyylikäs kaulahuivi, lyhennetyin kerroksin muotoiltuna savupiippukauluri ja viitta. Melkein sellaisenaan mallitilkku sopisi pikkutytön virkatun Madeleine-mekon pariksi.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Laskosten paluu

Olen joskus ihmetellyt, miten 1980-luvun pitkien neulevekkihameiden laskokset saatiin aikaan. Nyt se on selvinnyt. Neulos on muuten normaalia 1 o, 1 n -joustinta, mutta laskoksen harjalla on käytössä vain ylätason neuloja (oikeita silmukoita) ja pohjassa vain alatason neuloja (nurjia silmukoita).

Tätä aion kokeilla neuletakin helmaan ja puseron  miehustaan heti, kun saan kirpparilta löytyneen kaksitaso-Evani käyttöön. Se on vielä matkalla Savonlinnasta kotiin.

Kokonainen pitkä hame 1980-luvun tyyliin ei houkuttele, mutta näen jo sieluni silmillä yksinkertaisen neulepuseron, jossa on keskellä kolme tai viisi laskosta, jotka päättyvät noin 10 cm ennen kaula-aukon reunaa ja antavat etukappaleelle sopivasti väljyyttä.

 

Mekkorintamalla jotain uutta


Viime viikkoina pitsimekkorintamalla on ollut hiljaista. Olen nyhertänyt neulekoneen kanssa kaikenlaista, ja virkkaaminen on siten jäänyt työmatkojen virkistykseksi. Kolmas oma malli tytöille on viimein valmistumassa.

Kaula-aukon reunassa on rypytystä antamassa miehustalle väljyyttä. Kädentiet ovat hieman tiukemmat kuin edellisissä, ja yläosan väljyyden takia helmaosa saa olla suora.

Neulekonerintamallakin on jotain melkein valmista. Tässä viimeisin koneesta irroitettu: raglanhihainen toppi, jossa on lievästi puhvimaiset hihat ja miehustassa lyhennettyjä kerroksia antamassa väljyyttä. Lankana on pitkään laatikossa seissyt Austermannin Merino Lace kaksinkertaisena. Malli on jälleen kerran oma kokeilu lyhennettyjen kerrosten saralla.

 
 


 Wanhan sataman messuilta tuli hankittua kaikenlaista, joista suurin osa on jo päässyt mallitilkkuasteelle. Lähdin sinne etsimään ohuita, koneneulontaan sopivia pellavia ja merinovilloja. Niitä tarttui mukaan oikein urakalla. Tässä liettualaisen LitYarnin siniharmaata ja oliivinvihreää pellavalankaa. (600 m/ 100 g).

 
 


Chileläisen Araucanian Botany Lace on yksi suurista suosikeistani. Unelmankevyttä, miellyttävän tuntuista ja sujuvaa neuloa niin käsin kuin koneellakin. Tätä marjapuuronpunaista löytyi Eiran tukun eli Lankatalo Priiman osastolta.


Sama marjapuuronpunainen toistuu Raijan aitan kerrotussa aivinalangassa, joka on minulle aivan uusi tuttavuus. Mallitilkun perusteella melko kova pellava pehmenee reilusti pesussa. Ostin samaa myös siniharmaana.

Lahtelaisen Pitsin ja palmikon osastolla törmäsin Puffa-lankaan, josta en ollut ennen edes kuullut. Pitihän sitä ottaa testattavaksi. Unelma-Puffa-nimistä hopeanharmaata bambu-silkki-merinoa (väri Royal, juoksumäärä 844 m sadassa grammassa). Lanka on tarkoitettu unelmankevyisiin huiveihin isoilla puikoilla mutta soveltuu myös neulekoneella neulottuna muihin neuleisiin. Tuliskohan tuosta neuletakki? Tai mekko tai tunika tai...


 
Tämä The Uncommon Threadin Posh Fingering -lanka tuli vastaan jyväskyläläisen Titityyn osastolla. Villaa, silkkiä ja kasmiria, värinä hienosti harmaanruskehtava Attic room 'ullakkohuone'. Tästä on jo tulossa neuletakki itselle. Jälleen kerran vaakaan neulottu, lyhennetyin kerroksin muotoiltu mutta tällä kertaa raglanhihainen. Hihansuun mallia pähkäilin pitkään (lue: eilisillan), mutta juuri ennen nukahtamista asia loksahti paikoilleen.

Titityyn osastolta ostin kokeiltavaksi myös tanskalaisen Holst Garnin Coastia (väri Cassis) ja Noblea (väri Flint).
 

 



Nimettömäksi jääneestä myyntipisteestä ostin myös kartiollisen poistopellavaa kympin kilo. Tämä menee siskoille kudontalangaksi, jollei se taivu neulekoneelle. Mallitilkun teko oli melko nykivää, vaikka lanka juoksikin kartiolta melko mukavasti.
Syksyn lankabudjetti taisi messuilla jo ylittyä, mutta olen olen ostoksiini sen verran tyytyväinen, ettei tuo paljon tahtia taida haitata. Muutama lanka jäi vielä kaivelemaankin: Fyberspatesin ohut Gleem Lace, jota ystäväni Anne osti pronssin ja hopean sekoituksena, The Uncommon Threadin Silky Merino Fingering sekä Wetterhoffin Silviat ja Sivillat. Wetterhoffin kohdalla ostoskärryissäni ei todellakaan ollut enää tilaa, joten ostin heiltä vain lankakartat tulevia nettiostoksia varten.
 
Nettiostoksiin on muuten tulossa mainio tilaisuus. Lokakuussa (palkkapäivän jälkeen) on luvassa Neulojien yö, jolloin nettilankakaupoissa on erilaisia yllätystarjouksia koko yön. Tietoa Neulojien yöstä saa ainakin Facebookin Neulojat-sivulta.



lauantai 14. syyskuuta 2013

Villejä silmukoita


Ostin viime viikolla kuusi vyyhtiä erään suomalaisen valmistajan kauniinkeltaista kampavillaa. Mallitilkun tehtyäni ryhdyin neulomaan itselleni mekkoa, johon olin suunnitellut poikittain neulottavat raglanhihat ja lyhennetyin kerroksin tehtävät pääntiekavennukset ja helmalevennykset.

Kun otin valmiin työn irti neulekoneesta ja aloin muotoilla mekkoa mittoihinsa, lopputulos näytti karmealta. Mallitilkussa silmukat olivat asettuneet kauniisti, mutta isossa työssä ne eivät millään luontuneet paikoilleen.

Vaikka työ on tehty neulekoneella, silmukat venkoilevat puolelta toiselle, kääntyilevät ja irvistelevät. Silmukoiden tiheys on vain hieman suurempi kuin vyötteen suositus, koska suosituksen mukainen tiheys tuntui mallitilkussa liian peltimäiseltä. Ilmeisesti suosituksia kannattaisi aina noudattaa, sillä ainoa keino päästä eroon näistä ns. villeistä silmukoista on pienentää silmukkakokoa.

Mekko sai purkutuomion. Nyt langat pitäisi saada uudestaan vyyhdeille, kasteltua ja kuivattua suoriksi jälleen. Mekkoa niistä ei taida enää tulla. Taitaa mennä tiukkaan neulottuna peltinä nojatuolin päällisiksi.



tiistai 10. syyskuuta 2013

Kympillä mennään


Viskoosi-merinopaita on päässyt jo käyttöön. Hihoista tuli neuletiheyden tarkistuksen jälkeen sopivan tiukat mutta himpun verran liian pitkät. Viimeinenkään mittaus ei pitänyt siis paikkaansa. Yhdistin kappaleet vuoropistoin aina kahden kerroksen alta yhden silmukan etäisyydellä reunasta. Helman jätin viimeistelemättä. Lopputulos on yksinkertaisuudessaan ja virheineenkin kaunis.

 





Malli: oma
Lanka: Debbie Bliss Prima (80 % viskoosia (bambu) ja 20 % merinovillaa)
 
Seuraava neulekin on jo työn alla, ja useampi mallitilkku on kuivumassa. Chileläistä Araucania Yarnsin ihanan pehmeää, käsin värjättyä keltaista Botany Lace -merinolankaa, ohutta oliivinvihreää Bockens Nialin -pellavaa ja italialaista tummansinistä egyptinpuuvillaa (Big Magnum 5).
Pölyistä hommaa mutta kympillä mennään! Paitsi Bockens Nialinin kanssa, se kun vaatii vähintään viitosen tiheyttä. :)
 

tiistai 3. syyskuuta 2013

Kerroslaskurina

Eilen ja tänä aamuna olen saanut muutettua viimeaikaisia "mekkojani" kirjallisiksi ohjeiksi. Neulonnan tohinassa digikameralla tallennetut ratkaisut on useimmiten helppo koota valmiiksi (omankokoiseksi) ohjeeksi. Vaikken osaakaan vielä sarjoittaa mallejani, joskus tuntuu jopa siltä, että osaan tämän homman.
 
Ja joskus taas tuntuu, ettei mikään onnistu. Tällä viikolla mallitilkusta lasketut silmukkatiheydet eivät ole pitäneet lainkaan paikkaansa valmiissa työssä. Tein varmasti tarpeeksi ison, noin 60 silmukan mallitilkun, jonka kastelin läpikotaisin, kuivattelin, leyhyttelin ja roikuttelinkin eri asennoissa antaumuksella. Joka kerta mitatessa sain eri määrät silmukoita ja kerroksia. Hermostuttavaa.


Etu- ja takakappale osoittautuivat kastelun jälkeen leveämmiksi kuin oli tarkoitus, mutta pituus piti paikkansa. Osasyynä useamman silmukan heittoihin tiheydessä lienee se, että neuloin kappaleet omalle ohutlankakoneelleni liian paksulla langalla (Debbie Blissin Prima, ohjetiheys 22 s x 30 krs) ja käytin neulomiseen vain joka toista neulaa suurimmalla kireydellä. Lisäksi langan koostumus (80 % bambuviskoosia ja 20 % merinovillaa) voi olla syynä venymisiin. Silmukoiden saaminen oikeaan muotoonsa lienee ihan oma taiteenlajinsa.

Tämän siniharmaan savupiippukauluspaidan hihan silmukka- ja kerrosmäärät on tullut laskettua jo ainakin neljään kertaan neljällä eri tiheydellä, enkä ole vieläkään uskaltanut aloittaa hihojen neulomista. Niistä on tarkoitus tulla kapeat ja hieman ylipitkät, mutta jos ne sitten viistävätkin maata tai lörpähtävät alleiksi. Huoh.

Etu- ja takakappaleiden liika leveys ei haittaa: jätän vain kylkiin suunnittelemani käsin neulottavat palmikkokaitaleet pois. Malli muuttuu entistäkin yksinkertaisemmaksi, mutta se ei liene vika.

Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että kerrokset pyörivät silmissä turhan vinhaan. Joskus kerroslaskurikin pitää nollata. ;) Kahvitauko ja kirpparikierros?


sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kissalle takkia?



Kävikö tässä taas näin? ;) Ei tullut kissalle takkia vaan kunnon juhlakolttu! Ostin perjantaina alpakkalankaa pipoa ja tuubihuivia varten. Kun lanka oli koneella tuubihuivia varten ja pari kerrosta valmiina, aloinkin kokeilla erään puseroni mallia tähän hieman paksumpaan lankaan...

Siitähän syntyi lyhythihainen neulepaita ja ihan omaa kokoani. Vaihteeksi itselle jotain. Koska olin luonut tuubihuivin verran silmukoita, paidasta tuli aavistuksen liian lyhyt. Taidan neuloa siihen vielä käsin palmikkokaitaleen helmaan. Meni heti suosikkipaitojen joukkoon. Erehdykset ja kokeilut kunniaan, niistä on useimmiten vain iloa! :)